sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Lattialle hypänneet kalat


Lattialle hyppäämisen estäminen:
Syitä siihen miksi kalat (tai myös ravut ja kotilot) saattavat hypätä akvaariosta, on monia. Parvikaloilla liian pieni parvikoko saattaa aiheuttaa lajin sisäisiä ristiriitoja ja tällöin lajin käytös saadaan yleensä rauhoittumaan kasvattamalla parvikokoa. Seeprakala on tästä erittäin hyvä esimerkki, 8 yksilöä on selvästi liian vähän, kun taas 12 yksilön parvi käyttäytyy jo huomattavasti rauhallisemmin tai paremminkin luonnollisemmin.
Toisilla lajeilla, kuten tapparakalat, kuuluu vedestä hyppääminen luonnolliseen puollustautumiseen petoja vastaan. Ne pystyvät hyppäämään vedestä kevyesti jopa metrin korkeuteen. Ne kun ovat pintakaloja ja yleisin uhka tulee luonnossa syvemmältä vedestä petokalojen muodossa. Näin ollen esim. nopeasti pintaan happea hakemaan noussut monninen, tai akvaariovalojen  räpsähtäminen päälle tai pois, saattaa saada tapparakalan hyppäämään pois akvaariosta. Ainoa toimiva keino on, niinkuin pintakalojen kanssa muutenkin, hankkia akvaarioon päällyslasit, joissa on pieni reikä akvaariolaitteiden sähköjohtoja ja mahdollisesti ruokintaa varten. Hätätapauksessa voidaan heittää valaisimen ja akvaarion päälle esim. pyyhe, kunhan se ei ole niin tiivistä kangasta ettei siitä mene happi läpi.
Tiettyyn ruokamäärää tottuneet omenakotilot saattavat pysyä normaalioloissa kiltisti akvaariossa, mutta kun akvaristi lähtee ensimmäistä kertaa lomamatkalle ja akvaario jää pariksi päiväksi ilman ruokaa, niin omenakotilo saattaa löytyä akvaarionulkopuolelta elävänä tai kuolleena riippuen siitä kuinka kauan omenakotilo on ollut kuivassa huoneilmassa.
Monet kalalajit hyppivät akvaariosta helpommin hämärässä tai pimeässä, kuin valaistuissa olosuhteissa, koska eivät voi pimeässä nähdä mistä mikäkin ääni on syntynyt. Toinen hyppäämiseen johtava syy saattaa olla akvaarion yläpuolella tapahtuvat äkkiliikkeet tai muu pelottava käyttäytyminen, monet kalalajit nimittäin säikkyvät enemmän sitä mikä tapahtuu heidän yläpuolellaan kuin sitä mikä tapahtuu akvaarion edessä, koska kalat eivät pysty näkemään kunnolla veden pinnan yläpuolelle.

Eli yleisimmät syyt kalan kohtalokkaisiin hyppyihin:
  • Tappavan huonot vesiolot esim. täysin pieleen menneet vesiarvot, kuten pH, lämpötila yms. tai vettä ei ole vaihdettu riittävän paljon ja riittävän usein
  • Myrkyt vedessä (nitriitti-, rauta-, ammoniakki- ja nitraatti piikit), mahdolliset muut akvaarioon päätyneet ja sinne sopimattomat ainekset
  • Väärä seura esim. pelottava iso petokala ajaa jatkuvasti pienempiä kaloja takaa
  • Liian pienet parvikoot parvikaloilla
  • Kansilasien puute lajeilla, joille kansilaseja yleisestiottaen suositellaan
  • Säikähtäminen: perheen lapset leikkivät turhan eloisasti akvaarion vieressä, valot räpsähtävät päälle tai pois, akvaariolaseihin koputellaan, muut kalat tekevät jotain äkkinäistä yms.
  • Valaisun puute / yö, kalat kuulevat ja tuntevat jotain tapahtuvan, mutta koska eivät näe mitä tapahtuu, ovat tavallista enemmän peloissaan 
  • Akvaario on sijoitettu liian matalalle ja kala saattaa säikähtää akvaarion yläpuolella tapahtuvia asioita ja "pelastautuu" hyppäämällä pois akvaariosta
Lattialla olevan kalan käsittely:
tärkeä osa kalan immuniteettia on kalan ympärillä kauttaaltaan oleva limakerros, jota ei saisi vaurioittaa, kun selvästi vielä elossa olevaa kalaa ollaan nostamassa takaisin akvaarioon. AINA ensimmäiseksi kalan päälle kaadetaan lattialla akvaariosta otettua vettä pieni määrä (tämä estää myös kalan "ihon" repeämisen, jos sen iho on päässyt jo hieman kuivamaan, mutta myös vahingoittumisen muutenkin). Sitten kalan alle koetetaan ujuttaa jotain litteää esim. akvaariontaustakuvamuovista jäänyt ylimääärinen pala, kaikkein parasta on jos kala yrittää hyppiä itse ilmaan ja siinä vaiheessa muovi saadaan ujutettua sen alle. Tämän jälkeen kala voidaan laittaa tarvittaessa pienempään vesiastiaan puhdistautumaan, jos siihen on tarttunut lattialta paljon irtolikaa ja nostaa lopulta takaisin akvaarioon, irtolikaa ei pidä yrittää hangata pois kalan kyljistä ettei aiheuteta enemmän tuhoa kuin hyötyä.
Jos kala on jo kuivanut rajusti ja mahdollisesti kutistunutkin hieman, on silti syytä olettaa, että kala on vielä elossa. Nimittäin luonnossa jotkut kalalajit pysyvät vedestä kuivalle maalle joutuessaan elossa jopa useita päiviä, saaden jonkin verran happea ihon lävitse, mutta myös hengittämällä sitä suoraan ilmasta. Akvaarioharrastuksessa tällaisia lajeja, jotka saattavat näyttää kuolleelta ja kuivalta, mutta ovatkin elosssa, ovat ainakin miljoonakalat. Kuivaminen lattialla, sekä juuri ja juuri hengissä pysyminen niukalla hapella ovat kalalle todella rajua rääkkäystä. Veteen takaisin laitettaessa tällainen yksilö saattaa jopa yrittää uida kankeasti, mutta jo huomattavasti kuivunut kala ei pysty palautumaan ennalleen, joten sellaista ei missään nimessä pidä yrittää pelastaa rajun kuivumisen jälkeen vaan lopettaa ja hävittää. Huom! viemäriverkostoa ei pidä tukkia edes kuolleilla kaloilla, joten paras tapa on laittaa kala vaikkapa biohajoavaan pussiin ilmatiiviisti ja pussi biojäteroskikseen.

eli:
  • Lattialle hypännyt elossa oleva kala kastellaan akvaariovedellä ja nostetaan varovaisesti, (koskettaen mahdollisimman vähän kalaan) takaisin akvaarioon
  • Lattialla olevalta kuivaneelta kalalta katkaistaan varmuuden vuoksi niskat terävillä saksilla, koska ei voida olla varmoja onko kala hengissä vai ei

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti